Vuonna 2017 ulkomaisen fennistiikan syyskoulu järjestettiin Greifswaldissa, Saksassa. Suomi 100 ‑juhlavuoden teemana oli ”Muuttuvan ja kehittyvän maan kielen ja kirjallisuuden sekä ulkomaisen fennistiikan kulmakivet”. Nelipäiväisen intensiivisen opintojakson tavoitteena oli tuoda ulkomaiset fennistit yhteen sekä ylläpitää aktiivista ja vireää opiskelijoista ja asiantuntijoista koostuvaa fennistiyhteisöä. Vuonna 2017 syyskouluun osallistui noin 40 henkilöä neljästä eri yliopistosta: Varsovasta, Prahasta, Kölnistä ja Greifswaldista. Osanottajat olivat professoreita, opettajia sekä maisteri- ja jatko-opiskelijoita.

Syyskoulun aikana käsittelimme monipuolisesti suomen kieltä koskevaa tutkimusta. Mielikuvituksellisuus ja aihevalintojen monipuolisuus olivat esillä koko opintojakson aikana. Aiheita kuten graffititaidetta, korpustutkimusta, paikannimistöä ja karjalaista kirjallisuutta käsiteltiin monipuolisesti. Myös lastenkirjallisuus ja sen kääntäminen olivat edustettuina. Ilahduttavaa oli myös, että joka yliopistossa tehtiin hyvin monipuolista tutkimusta. Perustutkinto-opiskelijat esittelivät syyskoulussa kandidaatintutkielmiaan ja pro gradujaan, jatko-opiskelijat, opettajat ja professorit tutkimuksiaan. Esitelmien jälkeen keskusteltiin yhteisesti ja tehtiin ryhmissä analyysitehtäviä, jolloin saimme vaihtaa näkökulmia aiheista. Itseäni ilahdutti monipuolisuuden lisäksi korkea taso. Tapaamani opiskelijat kehuivat omia opettajiaan luonnehtien heitä ammattitaitoisiksi ja innostaviksi. Keskusteluista kävi ilmi, kuinka monipuolisia ja laajoja kokonaisuudet olivat.

Erityisesti mieleeni jäi tšekinkielinen korpus, josta löytyi myös vertailtavaa aineistoa suomeksi. Korpuksiin tutustuimme yliopiston tietokoneluokassa. Ryhmissä kävimme läpi Harry Potter ‑kirjojen hahmojen nimien käännöksiä. Huomasimme esimerkiksi, että suomenkielisissä teoksissa nimet oli usein käännetty, mutta saksankielisissä ne oli jätetty alkuperäiskielisiä vastaaviksi. Joka ryhmässä oli osallistujia eri maista, jolloin Harry Potter ‑hahmojen nimiä pystyttiin helposti vertailemaan. Mikäli kyseistä korpusta haluaa käyttää itse, siihen on mahdollista hankkia käyttöoikeus.

Ulkomainen fennistiikka vaikuttaa minusta voivan hyvin. Tällainen jokavuotinen tapahtuma on mielestäni oiva tapa vaihtaa ideoita ja näkökulmia fennistiikkaan. Väistämättä piirit saattavat jäädä melko pieniksi, mikäli kosketusta muiden maiden fennistiikan laitoksiin ei ole. Monet luennoitsijat kertoivat myös yhteistyöstä suomalaisten yliopistojen kanssa. Kääntämisen opiskelijana erityisesti kääntämiseen liittyvät luennot sekä BA- ja MA-työt ja niiden esittely olivat mieleeni. Tunsin olevani etuoikeutetussa asemassa, sillä kokemus oli ainutlaatuinen. Harvalla suomalaisen yliopiston opiskelijalla on yhtä hieno mahdollisuus nähdä miten hyvin fennistiikka voi ulkomailla.

 Kirjoittaja Annina Holm on saksan kielen ja kääntämisen sekä suomen kielen opiskelija Turun yliopistossa.